Koronan Vaikutukset Suomalaiseen Pelaamiseen

EHYT toteutti kevättalvella 2021 avoimen verkkokyselyn yli 15-vuotiaille suomalaisille. Kyselytutkimusten mukaan jotkut pelaajat ovat pystyneet pysyvästi lopettamaan tai vähentämään pelaamistaan koronasulkujen myötä. Tulostemme perusteella tätä ei kuitenkaan ainakaan laajassa mittakaavassa tapahdu. Automaattipelaaminen palaa koeryhmissä Pohjois-Savon tasolle lähes heti sulkujen päätyttyä. Minkäänlaisia pitkäaikaisia vaikutuksia online-pelaamiseen tai muuhun fyysiseen pelaamiseen ei myöskään havaita. Vaikka pelaamiseen käytetty aika onkin lisääntynyt reilusti, digipelaamiseen käytetyn rahan määrä on vähentynyt.

Koronan vaikutus peliteollisuuteen Suomessa

{

Veikkaus on jo ilmoittanut nostavansa rahapelien suojaikärajan 30 ikävuoteen nykyisestä 23 vuodesta. Tämä tarkoittaa, että ikä on tarkistettava henkilöltä, joka vaikuttaa alle 30-vuotiaalta. – Jos pelaaminen on poikkeusaikana vähentynyt, niin jää nähtäväksi, onko automaateilla pelaamiselle vielä samanlainen kysyntä, Tuulia Lerkkanen pohtii. – Se on nyt ilmoitetuista uudistuksista se, joka vaikuttaa pelaamisen vähenemiseen eniten, arvioi Virve Marionneau. Lisäksi pelaajien tunnistautumisesta näillä peliautomaateilla tulee pakollista tammikuun 2021 loppuun mennessä. Suomalaiset ovat Euroopan kovimpia rahapelaajia, mutta tänä keväänä pelaaminen on vähentynyt huomattavasti.

|} {https://posido-casino.fi/|posido-casino.fi|posido casino|posido casino fi|posido casino Suomi}
{

– Poikkeusolojen aikana on pelattu jo aiemmin hankittuja pelejä, eikä esimerkiksi digipelaamisessa yleistyneitä mikromaksuja ole ryhdytty maksamaan aiempaa enempää, Kinnunen kertoo. Eniten matkailun hiilijalanjälkeen vaikuttavat kulkuvälineen valinta ja etäisyys matkakohteeseen. Lisäksi hiilijalanjälkeen vaikuttavat monet muut asiat, kuten majoitusmuoto ja se, mitä palveluja matkakohteessa käytetään.

|}

• Tarkasteluajanjaksona on kunkin vuoden matkat tammikuusta elokuun loppuun.
• Näin ollen fyysisten rahapeliautomaattien saatavuuden rajoittaminen voi vähentää pelaamista ja siten pelaamiseen liittyviä pelihaittoja.
• Pelaajabarometritutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät tätä nykyä digitaalisten pelien pelaamiseen keskimäärän seitsemän tuntia viikossa.

{

• Muita päästöjä aiheutuu esimerkiksi majoituksesta, ravintoloista ja liikkumisesta kohteessa.

|}{

• Tähän saattaa vaikuttaa kasvanut etätyön määrä, jota voidaan tehdä myös mökiltä käsin.

|}{

• Kuvasta poiketen oletamme, että vapaa-ajan matkoilla auton kyydissä on keskimäärin kaksi ihmistä.

|}

Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi peliteollisuuteen Suomessa. Kun ihmiset pysyivät kotona ja etsivät uusia viihdemuotoja, pelien kysyntä kasvoi huomattavasti. Tämä ilmiö näkyi sekä digitaalisten että fyysisten pelien myynnissä.

Koronan vaikutukset suomalaiseen pelaamiseen:

• Digitaalisten pelien myynnin kasvu
• Fyysisten pelien myynnin kasvu
• Pelien kehittäminen kotoa käsin
• Verkko-ongelmien lisääntyminen pelaajien määrän kasvaessa
• Turnausten ja tapahtumien siirtyminen verkkoon

Peliteollisuus joutui sopeutumaan uusiin olosuhteisiin, jossa kehitystyötä tehtiin etäpisteistä käsin. Tämä toi mukanaan omat haasteensa, mutta myös uusia mahdollisuuksia innovaatioiden syntymiselle. Elektroniset urheilutapahtumat ja peliturnaukset olivat myös pakotettuja siirtymään verkkoympäristöön, mistä alalla on ollut sekä hyötyä että haittaa.

Pelaamisen suosio ja sen kasvu

Koronapandemia on tuonut mukanaan monia muutoksia ja haasteita suomalaisten arkeen, mutta se on myös tarjonnut uusia mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon. Pelaamisen suosio on kasvanut merkittävästi pandemian aikana, ja yhä useampi suomalainen on löytänyt tiensä digitaalisten pelien ja nettipelien pariin. Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten korona on vaikuttanut suomalaiseen pelaamiseen ja mitkä tekijät ovat olleet keskeisessä roolissa peliharrastuksen yleistymisessä.

Pelikasvatus ja nuorten pelaaminen

Koronan vaikutukset suomalaiseen pelaamiseen ovat olleet huomattavia, erityisesti pelikasvatuksen ja nuorten pelaamisen osalta. Pandemian aikana monet nuoret ovat viettäneet entistä enemmän aikaa digitaalisten pelien parissa, mikä on herättänyt huolta pelikasvatuksen tarpeesta. Samalla pelit ovat tarjonneet tärkeän sosiaalisen yhteyden ja ajanviettotavan rajallisten harrastusmahdollisuuksien keskellä.

Sosiaalinen pelaaminen ja yhteisöllisyys

Koronaviruspandemia on tuonut merkittäviä muutoksia suomalaiseen pelaamiseen, sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen pelien parissa. Sosiaalinen pelaaminen ja yhteisöllisyys ovat nousseet tärkeäksi osaksi ihmisten elämää, kun fyysiset kohtaamiset ovat vähentyneet ja digitaaliset pelialustat ovat tarjonneet mahdollisuuden yhteydenpitoon ja ajanviettoon. Tässä artikkelissa tarkastelemme koronan vaikutuksia suomalaiseen pelaamiseen ja yhteisöllisyyteen pelien ympärillä.

Peliongelmat ja niiden ehkäisy

Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi moniin elämänalueisiin, ja pelaaminen ei ole poikkeus. Peliongelmat ovat nousseet esiin entistä voimakkaammin, kun ihmiset ovat viettäneet enemmän aikaa kotona ja verkossa. Tässä artikkelissa käsitellään koronan vaikutuksia suomalaiseen pelaamiseen ja pohditaan keinoja, joilla peliongelmia voidaan ehkäistä tehokkaasti.

Pelaamiseen liittyvät teknologiset innovaatiot

Koronapandemialla on ollut merkittävä vaikutus moniin elämän osa-alueisiin, eikä suomalainen pelaaminen ole poikkeus. Sosiaalisten kontaktien vähentyessä ja ihmisten viettäessä enemmän aikaa kotiympäristössä, pelaaminen nousi suosituksi ajanvietteeksi. Tämä kehitys on tuonut mukanaan myös teknologisia innovaatioita, jotka ovat muuttaneet pelaamisen luonnetta ja mahdollistaneet uusien pelikokemusten syntymisen. Tässä artikkelissa tarkastelemme tarkemmin näitä innovaatioita ja sitä, miten ne ovat muokanneet suomalaisten pelitottumuksia pandemian aikana.